VAMMAISUUS? - mitä se on? Pitääkö sitä hävetä?

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen kun kuulet sanan vammainen? Pyörätuolissa istuva surkuteltava marttyyri, jota taputtelet päähän aina kun kävelet ohi? Vai menestyvä pyörätuolissa istuva optimisti, joka kertoo sinulle suoraan mitä ajattelee, jos rohkenet taputella häntä päähän?

Rehellisesti: kumpi näistä luonnehdinnoista vastaa sinun kuvaasi vammaisesta ihmisestä? Onko sinun lähipiirissäsi vammaisia? Miten kohtelet heitä? Ovatko he sinulle pelkkää inspiraatiopornoa, vai kuunteletko oikeasti heidän ajatuksiaan? Ovatko he sinulle pelkkää ilmaa, vai tärkeitä ihmisiä? Kohteletko heitä kuin yhdenvertaisia, vai (kuten useimmat) kuin pikkuruista vauvvaa, joka on juuri oppinut kävelemään, ja sanomaan sanan kakka?

Teen tästä näin karikatoitua, jotta ymmärrettäisiin, että vammaisilla on oikeasti tunteet, tarpeet ja oma tahto. 

Vammaisuus ei ole pelkkä ”huono juttu”. Se on myös hieno asia, se on identiteetti (myös allekkirjoittaneelle), yhteisö, adjektiivi, haukkumasana.........

Minä olen itse sokea, eli minulla on kunnia kuulua tähän mahtavaan ryhmään. Olin vielä puolisen vuotta sitten sitä mieltä, että vammaisuus on hirveää ja kamalaa, enkä ikinä halua olla osa tätä yhteisöä, mutta mikä sitten muutti minut? Minut muutti vertaistuki kurssi, jossa tapasin muita valtavan upeita vammaisia ihmisiä. Se tunnelma siellä kurssilla, oli todella mahtava, vaikka se toteutettiinkin etänä. Sen kurssin jälkeen olin ihan, että vau! Mäkin haluun olla vammainen. Ja siitä hetkestä asti tajusin, että oho, eihän se olekkaan mikään paha juttu, jos on vammainen.

Ongelma piileekin juuri siinä: monet ajattelevat, että on huono juttu olla vammainen. Olen käynyt monia keskusteluja opettajani kanssa aiheesta: saako sanoa vammainen vai ei? Minä olen aina sitä mieltä, että kyllä ehdottomasti saa sanoa, muttei loukkaus tarkoituksessa. Se, että minä sanon ylpeänä, että olen vammainen on ihan eri asia kuin, että joku huutaa perään kadulla vitun vammanen. Sitäkin valitettavasti tapahtuu.

Entä mitä käsite: ”inspiraatioporno” tarkoittaa?

Inspiraatioporno on sitä, että haetaan voimaa siitä, kun surkutellaan vammaisten oloja. Ihan kuin se, että minulla on kaseja ysejä ja kymppejä todistuksessa olisi jotenkin iso juttu. Minä itse haluan työskennellä sen todistuksen eteen, ei sokeus vaikuta aivoihini mitenkään, se vain sattuu tarkoittamaan sitä, etten näe ja sillä selvä. Joillakin se sama on jaloissa, toisilla kuulossa ja niin edespäin. Vammoja on yhtä monia kuin vammaisia.

Vaikka minä nyt viljelenkin sanaa vammainen, se ei tarkoita, että kaikki vammaiset tykkäävät sanasta vammainen, eikä kukaan halua tulla esitellyksi tavalla: ”Hei, tässä on mun vammainen kaveri XYZ.” Jos on pakko mainita, että kaverillasi on vamma voit mieluummin sanoa: ”Hei, tässä on mun kaveri XYZ, jolla on vamma Y.” Ja: miksi sinun on pakko esitellä kaverisi? Anna hänen esitellä itsensä!!!

Älä muutenkaan puhu vammaiselle kuin sille vauvalle, joka on oppinut kävelemään ja sanomaan kakka. Yleisesti: ethän sinä puhu kaksikymppiselle ihmiselle kuin kaksi vuotiaalle taaperolle, joten miksi puhuisit kaksikymppiselle pyörätuolissa istuvalle kuin kaksi vuotiaalle uhmaikäiselle? Niinpä, et miksikään, mutta silti teet sitä, myönnä pois. Joten muista ainakin nämä kolme asiaa:

1. Puhu aina vammaiselle itselleen, hän osaa varmaankin vastata parhaiten kysymyksiin itsestään, eikä se tyyppi jonka oletat olevan hänen avustajansa/kaverinsa/joku muu, välttämätt ole se, joksi häntä oletat.

2. Älä kysy vieraalta vammaiselta mitään yksityistä. Et varmaankaan haluaisi, että joku kysyy sinulta elämäsi kipeimpiä asioita, tai sitä, että miksi sinulla nyt on noin iso nenä.

3. ÄLÄ TYÖNNÄ PYÖRÄTUOLISSA ISTUVAA YLI KADUN ILMAN, ETTÄ KERROT MITÄ AIJOT TEHDÄ JA KYSYT, JOSKO SE SOPI HÄNELLE. SAMA PÄTEE SOKEISIIN JA NÄKÖVAMMAISIIN! Yleensä me tiedämme minne olemme menossa.

Miksi vammaista, CP-vammaista ja Autistia sitten käytetään haukkumasanoina?

Rehellisesti, ei mitään hajua, mutta arvaan. Kuvittelisin, että sen takia, koska yleisesti yhteiskunnassa on ajateltu vammaisuuden olevan inhottavaa, eli sitä on ajateltu hyvänä haukkumasanana. Vammaisuus, autisminkirjo tai mikään muukaan ei ole inhottavaa tai ällöttävää. Me vain olemme erillaisia yksilöllisiä ihmisiä, jotka tarvitsevat joissain asioissa vähän enemmän apua.

Jatketaan keskustelua, äläkä enää hauku ketään vammaiseksi siksi, että hän sattuu olemaan hieman ärsyttävä.

/R.

PS. Kuinka monesti olet kuullut puhuttavan paraurheilusta Ylen urheiluruudussa?